Tehtävänä oli, siis runsas viikko sitten, luoda jotain yhdessä ryhmän kanssa tai hyödyntäen ryhmää, esim Facebookissa olevaa. Tämän tehtävän edessä tunsin vastentahtoisuutta. Olehan tottunut toimimaan yksin. En luota ihmisiin tässä suhteessa.

Työni on paljolti esiintymistä. Siinä pitää ottaa riskejä kielikuvien kanssa. Joskus menee pieleen, mutta siitä voi oppia. Esiintymisestä osa on supliikkia, osa olemista. Melko suuri osa lankeaa persoonan varaan. Sitä infoa ei voi jakaa. Kyseessä ei myöskään ole esitys teatterin tapaan, eli että sitä voisi harjoitella, tai tulisi harjoitella. Esitystä ei esitetä lukemattomia kertoja, vaan kerran. Näkökulmat ja tavat jotka sopivat minun suuhuni, tulevat korvieni välistä.Tähän olen oppinut luottamaan.